VANHEMPIEN KYSYMYKSIÄ JA MIETTEITÄ PITKÄLAHDEN KOULUN KUULEMISTILAISUUDESSA 22.10.2013

Kuulemistilaisuudessa emme saaneet riittävästi perusteluja tai vastauksia koulumme lakkauttamiseen liittyviin kysymyksiin. Tässä muutamia lisäkysymyksiä joita on lähetetty sekä valtuustolle että kasvun ja oppimisen lautakunnan jäsenille - vastauksia kysymyksiin odotellaan 30.11. mennessä.


1. Kuopio on saanut yli kolme miljoonaa euroa valtiolta luokkakoon pienentämistä varten. Saadaanko rahaa enää jos luokkakoot kasvavat? Joudutaanko jo saatuja tukia maksamaan takaisin jos ryhmäkokoja kasvatetaan?

2. Pirttiniemen asukasluku kasvaa kokoa ajan ja lapsiperheitä muuttaa alueelle. Mihin lapset laitetaan tulevaisuudessa kun Pirtin koulu täyttyy?

3. Miten Hiltulanlahti ja Länsi-ranta (paviljonkikoulut) – voisiko oppilaita siirtää niistä Pitkälahteen? Pitkälahden koululla on iso tontti, johon sopisi vaikka lisärakennus? Tulisi uutta koulua edullisemmaksi?

4. Jynkän koulu valmistuu vasta vuosien päästä. Alueen lapset ovat kävelymatkan päässä Pyöröstä ja Pitkälahdesta. Voisiko nämä lapset siirtää Pyöröön ja Pitkälahteen, jolloin säästyisi nykyiset 200 000 e kuljetuskustannukset?

5. Jos Pitkälahden oppilaat siirtyvät Pyöröön, 5. ja 6.luokat siirtyvät Ylä-Pyöröön. Riittääkö Ylä-Pyörön tilat jatkossa, kun Pirttiniemen asukasluku kasvaa ja nämäkin lapset siirtyvät yläkouluun Pyöröön?

6. Mitä vaikutuksia on oppimiseen ja sosiaaliseen käyttäytymiseen alakouluikäisille, jotka joutuvat yläkoululaisten sekaan liian aikaisin? Onko peruskoululain 3.pykälää noudatettu, jonka mukaan koulun kasvatus ja opetus on järjestettävä oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti?

7. Itä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Kari Lehtola totesi Savon Sanomissa 11.10.2013 että lasten hyvinvoinnin korjaavat kulut ovat nelinkertaistuneet. Lapsen psyykkisen voinnin kriisiytyessä koulussa tarvitaan kriisihoitoa, jonka kustannukset ovat n.1200E/vuorokausi ja hoito kestää keskimäärin 2-4 viikkoa. Tunnin verkostoneuvottelutunti neuvottelutunti kouluongelmien myötä n.1000E. PELKKÄ TUNTI! Kouluongelmaiselle oppilaalle saataisiin siis helposti vaikka oma opettaja (jonka vuosittaiset kulut Ranisen mukaan on 50 000E) puoleksi vuodeksi NELJÄN VIIKON KRIISIHOIDON HINNALLA! Mitä säästöä siis pitkällä tähtäimellä on kun luokkakoot suurennetaan ja psyykkinen hyvinvointi kärsii?

8. Pyöron koululla on ollut vakavia sisäilmaongelmia tänä syksynä. Onko koulu turvallinen vai onko vaara altistua pitkäaikaissairauksille, joiden kulut kasvattavat erikoissairaanhoidon kustannuksia oppilaiden sekä koulun henkilökunnan keskuudessa?
7. Pitkälahden siirtyminen Pyöröön tarkoittaa Pyörön nykyisten joustoluokkien purkamista normaaleihin luokkiin. Miten se onnistuu lakia rikkomatta? Miten ns.erityisoppilaiden vanhemmat suhtautuvat muutokseen ja onko heitä kuultu asian tiimoilta?


8. Koulun ryhmähenki on loistava, opettajat tuntevat kaikki oppilaat. Kaksisarjainen koulu on ihanteellinen, mm ulkopuolisten sijaisten tarvetta ei ole ollut koko lukuvuonna, koska rinnakkaisluokan opettaja on pystynyt tuuraamaan tarvittaessa. Eikö tällainen rakenne tuo säästöä PITKÄLLÄ TÄHTÄIMELLÄ?


9. Jos Pitkälahden koulu lakkautetaan, mitä tapahtuu juuri remontoidulle rakennukselle ja uusitulle piha-alueelle ja talkootyöllä ja vanhempainyhdistyksen toiminnalla rakennetulle grillikatokselle, johon jopa kaupungin talkoorahaa myönnettiin?

10. Koulun ylläpitokustannukset ovat Tilakeskuksen mukaan 60 000e vuodessa. Vuokramenoja ei voi pitää säästöinä, koska ne ovat Tilakeskukselta pois .Löytyykö koululle OIKEASTI joku ostaja? Ellei kauppoja ole ensin tehty, miten voidaan lakkauttamisella ajatella saavutettavan säästöä?

12. Aikaisemmin Kuopiossa oli jo todettu, ettei yli 500 oppilaan kouluja kannata perustaa. Yli 500 oppilaan kouluista ei saatukaan säästöjä, vaan päinvastoin, kulut lisääntyivät. Onko tämä asia tutkittu ?

13. Epäinhimillistä opettajia kohtaan näyttää tilastoja, joissa vähennetään kuuden opettajan työpanos ja vaatia että kaikessa rauhassa tehdään vuosi töitä ja opetuksen laatu pysyy ennallaan. Puheessa opettajat ”siirtyvät Pyöröön tai muihin kouluihin” – mistä tuo kuuden opettajan säästö sitten tulee??

14. Lehtikirjoitusten perusteella väestöliiton ja kaupungin ennuste väestön/lasten määrästä ovat ristiriitaisia. Onko kouluun tuloalue esitetyissä laskelmissa oikein? Lapsia tulee Pitkälahdenkoululle mm. Pyörön koulun alueelta .

15. Mm. Pirtin koulun alueella lapsimäärät kasvaa ja koulu on jo nyt täynnä – voisiko siltä alueelta siirtää oppilaita Pitkälahteen ?

16. Lähitulevaisuudessa eteläisellä maaseutualueella on paineita mahduttaa oppilaat kouluihinsa. Myös Pirtin ja Saaristokaupungin alueella lapsiperheet lisääntyvät. Selvää onkin, ettei Pyörön yläkouluun mahdu tulevaisuudessa kaikki oppilaat, koska jo Pitkälahden lakkauttamisen yhteydessä 5. ja 6. luokat siirtyisivät Ylä-Pyörön puolelle. Minkä verran tulevaisuudessa tulee kuljetuskustannuksia, kun alueen yläkoululaiset kuljetetaan keskustan kouluihin kun he eivät mahdu lähikouluun? Ja mikä on kokonaissäästö Pitkälahden koulun lakkauttamisessa kun otetaan tämäkin tulevaisuuteen kohdistuva asia huomioon?

17. Onko lapsivaikutusarvio tehty ja kirjattu tulokset?

18. Onko pedagogiset selvitykset tehty?

19. Hiltulanlahdenkoulu on jo nyt kapasiteettiensa rajalla. Ennen uuden koulun valmistumista – ja valmistuuko edes ajallaan, voisiko väliaikaisratkaisuna olla oppilaiden siirtäminen Pitkälahteen?

20. Asia vaikuttaa myös Pyörön koulun oppilaisiin ja perheisiin. Onko vanhempia kuultu ja mitä mieltä vanhemmat olivat luokkakoon suurentamisesta?

21. Suomi on valtion tasolla sitoutunut kansainväliseen lapsen oikeuksien sopimukseen, jossa todetaan, että lapsia koskevissa päätöksissä ja toimissa on ensisijaisesti otettava huomioon LAPSEN ETU. Toteutuuko lapsen etu lakkauttamispäätöksessä, onko lapsia kuultu?

22. Koulun käynti on muutakin kuin penkillä istumista. Ennen kaikkea välitunnit ovat monille lapsille jännittävin ja pelottavin asia. Miten kaavaillussa Suur-Pyörön koulussa pystytään takaamaan oppilaiden turvallisuus välitunneilla? Riittääkö resurssit välituntivalvontaan kun lasten lukumäärä kasvaa? Nytkin on jo ongelmia – kiusaamistilanteita ja huumeongelmia raportoitu.

23. Onko todella niin että koulujen lakkautuksesta vastaa ensisijaisesti tilakeskuksen tarpeet, ei kasvun ja ympäristön tarpeet?

24. Koulun oma neuvola lisää lasten hyvinvointia ja turvallisuutta. Mitä neuvolalle tapahtuu?

25. Onko arvioitu paljonko ilkivaltaa kohdistuisi koulurakennukseen sen tyhjennyttyä? Tyhjä rakennus on aina houkuttelevampi kohde kuin asuttu.

26. Koulun urheilusali on aktiivisessa käytössä ja varattu urheiluseuroille. Paljonko kaupunki saa vuokratiloja varauksista? Onko ne huomioitu ”säästö”laskelmissa?

27. Tilaisuudessa esiteltiin Kuopion varsin hyviä tilastotietoja ryhmäkokojen suuruudesta. Toivoisimme niihin tarkennusta? Jos keskimääräiseen ryhmäkokoon otetaan huomioon myös erityisluokat, joiden maksimikoko on 10 oppilasta, totuus näyttää paljon todellisuutta kauniimmalta. Yksikin pieni luokka laskee keskimääräistä ryhmäkokoa paljon.

28. Voitaisiinko henkilöstökuluja pienentää Pitkälahdessa suurentamalla ryhmäkokoja ilman koulun lakkautusta? Mikäli yhden vuosiluokan koko on tällä hetkellä n 30-40 oppilasta, näistä ikäluokista voisi muodostaa Pitkälahteen yhdysluokkia. Siis esimerkiksi puhdas ekaluokkalaisten luokka, jolla olisi n. 20 oppilasta, samoin samankokoinen kakkosluokka ja lisäksi 1-2 luokkien yhdysluokka, jolla olisi vaikkapa seitsemän ekaluokkalaista ja 7 tokaluokkalaista. Näin säästyisi muutaman opettajan palkka (mikä toki näistä irtisanotuista opettajista olisi hirvittävä tilanne), mutta kunta saisi toivomiaan henkilöstösäästöjä ja voisimme silti säilyttää Pitkälahden koulun. Samalla vapautuisi muutama luokkatila ja teknisen käyttöikänä päässä oleva viipalerakennus voitaisiin poistaa. Näin kunta saisi myös hiukan säästöjä kiinteistömenoissa.

29. Mikäli koulu lakkautettaisiin, voidaanko taata oppilaille, että nykyiset luokat säilyisivät ennallaan alakoulun loppuun asti? Osalle lapsista pelkkä koulun ja opettajankin vaihtuminen on jo liian iso muutos kestettäväksi.

30. Miten koulukiusaaminen ja syrjäytyminen hallitaan isossa yhteisössä, jossa ne ovat todennäköisempiä kuin pienessä?

31. Puhutaan, että Pitkälahden koulun viipale tulee peruskorjausikään lähivuosina. Onko huomioitu, että Pyörön koulun viipale on paljon vanhempi ja tulee korjattavaksi aiemmin?