Pitkälahden koulun puolesta

Kuopion kaupunki esittää Pitkälahden koulua lakkautettavaksi viiden muun koulun ohella mutta mahtavatko päättäjät tietää mistä nyt ollaan säästämässä? Pitkälahden koulussa on tällä hetkellä noin 250 oppilasta lähialueelta, koulun ryhmähenki on loistava ja opettajat tuntevat kaikki oppilaat. Kaksisarjainen koulu on ihanteellinen, pienien ryhmäkokojen ansiosta erityisoppilaat on pystytty integroimaan normaaleihin luokkiin onnistuneesti ja ulkopuolisten sijaisten tarvetta ei ole ollut koko lukuvuonna, koska rinnakkaisluokan opettaja on pystynyt tuuraamaan tarvittaessa.
Koululla on hyvät liikuntamahdollisuudet aivan välittömässä läheisyydessä, piha-alue uusittiin viime vuonna ja kaupungin talkoorahalla kunnostettiin pihalla oleva grillikatos koulun ja perheiden yhteiseen käyttöön. Koulu on mukana useissa projekteissa - koulu on esimerkiksi saanut valtiolta 50.000 euroa hankerahaa älytauluihin ja älytaulut ovat aktiivisessa opetuskäytössä jokaisessa luokassa. Pitkälahti on ollut älytauluprojektissa mukana 7 vuotta ensimmäisenä kuopiolaisena kouluna. Koululla on myös aktiivista kerhotoimintaa ja aktiivinen vanhempainyhdistys, jolla on 20 vuotta vanhat perinteet.
Mikäli Pitkälahden koulu lakkautetaan, siirtyvät oppilaat Pyörön kouluun ja heidät ripotellaan eri luokille. Lapselle jo pelkkä koulun vaihtaminen on suuri muutos puhumattakaan pelosta, että joutuu eroon kavereistaan. Luokista tulisi hälyttävän suuria vaikka viime vuosina kaikki on puhunut niin kustannusten kuin lasten hyvinvoinninkin osalta pienten ryhmäkokojen puolesta. Kaupungin omissa selvityksissä on aiemmin todettu, ettei yli 500 oppilaan kouluja kannata perustaa. Yli 500 oppilaan kouluista ei saatukaan säästöjä, vaan päinvastoin, kulut lisääntyivät. Kuopio on saanut yli kolme miljoonaa euroa valtiolta luokkakoon pienentämistä varten. Saadaanko rahaa enää jos luokkakoot kasvavat? Riittääkö Pyörössä tilat kaikille nyt ja tulevaisuudessa ja mikä on Pyörön sisäilmatilanne? Pitkälahden rakennukset ovat hyvässä kunnossa, muita kouluja vaivaavia sisäilmaongelmia ei ole.

Tosiasia on, että säästöjä tarvitaan, mutta toteutustapaa pitää miettiä hiukan kauaskantoisemmin ja nykyistä enemmän lasten hyvinvoinnin näkökulmasta. Olisiko mahdollista siirtää oppilaita muualta Pitkälahden kouluun ja tarjota loistava oppimisympäristö nykyistä useammalle lapselle? Esimerkiksi Jynkän koulun oppilaat kuljetetaan tällä hetkellä väistöön Niiralan kouluun ja tästä aiheutuu vuosittain 200.000 euron lisäkulut. Pitkälahden koulun pihaan mahtuu viipale jos toinenkin ja monella Jynkän koulun oppilaalla olisi sopiva koulumatka Pitkälahteen. Voiko oppilaita Länsirannalta ja Hiltulanlahdesta tuoda Pitkälahteen, kouluhan sijaitsee monen vanhemman työmatkan varrella?

Kaksi vuotta sitten olimme lähes samassa tilanteessa ja edellä mainittuihin koulun puolesta puhuviin seikkoihin vedoten ei riittäviä perusteita koulun lakkauttamiselle edelleenkään ole. Toivomme, että päättäjät harkitsisivat tiukasta taloudellisesta tilanteesta riippumatta, mitä vaikutuksia laadukasta opetusta tarjoavien terveiden lähikoulujen lakkauttamisella on lapsiin ja perheiden arkeen. Ongelmien ennaltaehkäisyyn pitäisi panostaa eikä tarttua hetkelliseen hätäratkaisuun, jonka seurauksena sama ongelma toistuu lähivuosina uudelleen.

Pitkälahden koulussa keskitytään lasten yhteisölliseen kasvattamiseen ja vastuuntunnon kehittämiseen. Toimivien luokkayhteisöjen pirstoutuminen aikaansaa juurettomuutta, levottomuuden lisääntymistä ja syrjäytymisvaaraa – juuri niitä asioita joita puheissa kaikin keinoin pyritään ehkäisemään.

Pitkälahden koulu ja siellä oppimista ohjaavat arvot tulee säilyttää Kuopion kaupungin kouluverkostossa alakouluna ja lähikouluna.

Pitkälahden koulun Vanhempainyhdistys PITKIS ry
hallitus