VANHEMPIEN KYSYMYKSIÄ JA MIETTEITÄ PITKÄLAHDEN KOULUN KUULEMISTILAISUUDESSA 22.10.2013

Kuulemistilaisuudessa emme saaneet riittävästi perusteluja tai vastauksia koulumme lakkauttamiseen liittyviin kysymyksiin. Tässä muutamia lisäkysymyksiä joita on lähetetty sekä valtuustolle että kasvun ja oppimisen lautakunnan jäsenille - vastauksia kysymyksiin odotellaan 30.11. mennessä.


1. Kuopio on saanut yli kolme miljoonaa euroa valtiolta luokkakoon pienentämistä varten. Saadaanko rahaa enää jos luokkakoot kasvavat? Joudutaanko jo saatuja tukia maksamaan takaisin jos ryhmäkokoja kasvatetaan?

2. Pirttiniemen asukasluku kasvaa kokoa ajan ja lapsiperheitä muuttaa alueelle. Mihin lapset laitetaan tulevaisuudessa kun Pirtin koulu täyttyy?

3. Miten Hiltulanlahti ja Länsi-ranta (paviljonkikoulut) – voisiko oppilaita siirtää niistä Pitkälahteen? Pitkälahden koululla on iso tontti, johon sopisi vaikka lisärakennus? Tulisi uutta koulua edullisemmaksi?

4. Jynkän koulu valmistuu vasta vuosien päästä. Alueen lapset ovat kävelymatkan päässä Pyöröstä ja Pitkälahdesta. Voisiko nämä lapset siirtää Pyöröön ja Pitkälahteen, jolloin säästyisi nykyiset 200 000 e kuljetuskustannukset?

5. Jos Pitkälahden oppilaat siirtyvät Pyöröön, 5. ja 6.luokat siirtyvät Ylä-Pyöröön. Riittääkö Ylä-Pyörön tilat jatkossa, kun Pirttiniemen asukasluku kasvaa ja nämäkin lapset siirtyvät yläkouluun Pyöröön?

6. Mitä vaikutuksia on oppimiseen ja sosiaaliseen käyttäytymiseen alakouluikäisille, jotka joutuvat yläkoululaisten sekaan liian aikaisin? Onko peruskoululain 3.pykälää noudatettu, jonka mukaan koulun kasvatus ja opetus on järjestettävä oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti?

7. Itä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Kari Lehtola totesi Savon Sanomissa 11.10.2013 että lasten hyvinvoinnin korjaavat kulut ovat nelinkertaistuneet. Lapsen psyykkisen voinnin kriisiytyessä koulussa tarvitaan kriisihoitoa, jonka kustannukset ovat n.1200E/vuorokausi ja hoito kestää keskimäärin 2-4 viikkoa. Tunnin verkostoneuvottelutunti neuvottelutunti kouluongelmien myötä n.1000E. PELKKÄ TUNTI! Kouluongelmaiselle oppilaalle saataisiin siis helposti vaikka oma opettaja (jonka vuosittaiset kulut Ranisen mukaan on 50 000E) puoleksi vuodeksi NELJÄN VIIKON KRIISIHOIDON HINNALLA! Mitä säästöä siis pitkällä tähtäimellä on kun luokkakoot suurennetaan ja psyykkinen hyvinvointi kärsii?

8. Pyöron koululla on ollut vakavia sisäilmaongelmia tänä syksynä. Onko koulu turvallinen vai onko vaara altistua pitkäaikaissairauksille, joiden kulut kasvattavat erikoissairaanhoidon kustannuksia oppilaiden sekä koulun henkilökunnan keskuudessa?
7. Pitkälahden siirtyminen Pyöröön tarkoittaa Pyörön nykyisten joustoluokkien purkamista normaaleihin luokkiin. Miten se onnistuu lakia rikkomatta? Miten ns.erityisoppilaiden vanhemmat suhtautuvat muutokseen ja onko heitä kuultu asian tiimoilta?


8. Koulun ryhmähenki on loistava, opettajat tuntevat kaikki oppilaat. Kaksisarjainen koulu on ihanteellinen, mm ulkopuolisten sijaisten tarvetta ei ole ollut koko lukuvuonna, koska rinnakkaisluokan opettaja on pystynyt tuuraamaan tarvittaessa. Eikö tällainen rakenne tuo säästöä PITKÄLLÄ TÄHTÄIMELLÄ?


9. Jos Pitkälahden koulu lakkautetaan, mitä tapahtuu juuri remontoidulle rakennukselle ja uusitulle piha-alueelle ja talkootyöllä ja vanhempainyhdistyksen toiminnalla rakennetulle grillikatokselle, johon jopa kaupungin talkoorahaa myönnettiin?

10. Koulun ylläpitokustannukset ovat Tilakeskuksen mukaan 60 000e vuodessa. Vuokramenoja ei voi pitää säästöinä, koska ne ovat Tilakeskukselta pois .Löytyykö koululle OIKEASTI joku ostaja? Ellei kauppoja ole ensin tehty, miten voidaan lakkauttamisella ajatella saavutettavan säästöä?

12. Aikaisemmin Kuopiossa oli jo todettu, ettei yli 500 oppilaan kouluja kannata perustaa. Yli 500 oppilaan kouluista ei saatukaan säästöjä, vaan päinvastoin, kulut lisääntyivät. Onko tämä asia tutkittu ?

13. Epäinhimillistä opettajia kohtaan näyttää tilastoja, joissa vähennetään kuuden opettajan työpanos ja vaatia että kaikessa rauhassa tehdään vuosi töitä ja opetuksen laatu pysyy ennallaan. Puheessa opettajat ”siirtyvät Pyöröön tai muihin kouluihin” – mistä tuo kuuden opettajan säästö sitten tulee??

14. Lehtikirjoitusten perusteella väestöliiton ja kaupungin ennuste väestön/lasten määrästä ovat ristiriitaisia. Onko kouluun tuloalue esitetyissä laskelmissa oikein? Lapsia tulee Pitkälahdenkoululle mm. Pyörön koulun alueelta .

15. Mm. Pirtin koulun alueella lapsimäärät kasvaa ja koulu on jo nyt täynnä – voisiko siltä alueelta siirtää oppilaita Pitkälahteen ?

16. Lähitulevaisuudessa eteläisellä maaseutualueella on paineita mahduttaa oppilaat kouluihinsa. Myös Pirtin ja Saaristokaupungin alueella lapsiperheet lisääntyvät. Selvää onkin, ettei Pyörön yläkouluun mahdu tulevaisuudessa kaikki oppilaat, koska jo Pitkälahden lakkauttamisen yhteydessä 5. ja 6. luokat siirtyisivät Ylä-Pyörön puolelle. Minkä verran tulevaisuudessa tulee kuljetuskustannuksia, kun alueen yläkoululaiset kuljetetaan keskustan kouluihin kun he eivät mahdu lähikouluun? Ja mikä on kokonaissäästö Pitkälahden koulun lakkauttamisessa kun otetaan tämäkin tulevaisuuteen kohdistuva asia huomioon?

17. Onko lapsivaikutusarvio tehty ja kirjattu tulokset?

18. Onko pedagogiset selvitykset tehty?

19. Hiltulanlahdenkoulu on jo nyt kapasiteettiensa rajalla. Ennen uuden koulun valmistumista – ja valmistuuko edes ajallaan, voisiko väliaikaisratkaisuna olla oppilaiden siirtäminen Pitkälahteen?

20. Asia vaikuttaa myös Pyörön koulun oppilaisiin ja perheisiin. Onko vanhempia kuultu ja mitä mieltä vanhemmat olivat luokkakoon suurentamisesta?

21. Suomi on valtion tasolla sitoutunut kansainväliseen lapsen oikeuksien sopimukseen, jossa todetaan, että lapsia koskevissa päätöksissä ja toimissa on ensisijaisesti otettava huomioon LAPSEN ETU. Toteutuuko lapsen etu lakkauttamispäätöksessä, onko lapsia kuultu?

22. Koulun käynti on muutakin kuin penkillä istumista. Ennen kaikkea välitunnit ovat monille lapsille jännittävin ja pelottavin asia. Miten kaavaillussa Suur-Pyörön koulussa pystytään takaamaan oppilaiden turvallisuus välitunneilla? Riittääkö resurssit välituntivalvontaan kun lasten lukumäärä kasvaa? Nytkin on jo ongelmia – kiusaamistilanteita ja huumeongelmia raportoitu.

23. Onko todella niin että koulujen lakkautuksesta vastaa ensisijaisesti tilakeskuksen tarpeet, ei kasvun ja ympäristön tarpeet?

24. Koulun oma neuvola lisää lasten hyvinvointia ja turvallisuutta. Mitä neuvolalle tapahtuu?

25. Onko arvioitu paljonko ilkivaltaa kohdistuisi koulurakennukseen sen tyhjennyttyä? Tyhjä rakennus on aina houkuttelevampi kohde kuin asuttu.

26. Koulun urheilusali on aktiivisessa käytössä ja varattu urheiluseuroille. Paljonko kaupunki saa vuokratiloja varauksista? Onko ne huomioitu ”säästö”laskelmissa?

27. Tilaisuudessa esiteltiin Kuopion varsin hyviä tilastotietoja ryhmäkokojen suuruudesta. Toivoisimme niihin tarkennusta? Jos keskimääräiseen ryhmäkokoon otetaan huomioon myös erityisluokat, joiden maksimikoko on 10 oppilasta, totuus näyttää paljon todellisuutta kauniimmalta. Yksikin pieni luokka laskee keskimääräistä ryhmäkokoa paljon.

28. Voitaisiinko henkilöstökuluja pienentää Pitkälahdessa suurentamalla ryhmäkokoja ilman koulun lakkautusta? Mikäli yhden vuosiluokan koko on tällä hetkellä n 30-40 oppilasta, näistä ikäluokista voisi muodostaa Pitkälahteen yhdysluokkia. Siis esimerkiksi puhdas ekaluokkalaisten luokka, jolla olisi n. 20 oppilasta, samoin samankokoinen kakkosluokka ja lisäksi 1-2 luokkien yhdysluokka, jolla olisi vaikkapa seitsemän ekaluokkalaista ja 7 tokaluokkalaista. Näin säästyisi muutaman opettajan palkka (mikä toki näistä irtisanotuista opettajista olisi hirvittävä tilanne), mutta kunta saisi toivomiaan henkilöstösäästöjä ja voisimme silti säilyttää Pitkälahden koulun. Samalla vapautuisi muutama luokkatila ja teknisen käyttöikänä päässä oleva viipalerakennus voitaisiin poistaa. Näin kunta saisi myös hiukan säästöjä kiinteistömenoissa.

29. Mikäli koulu lakkautettaisiin, voidaanko taata oppilaille, että nykyiset luokat säilyisivät ennallaan alakoulun loppuun asti? Osalle lapsista pelkkä koulun ja opettajankin vaihtuminen on jo liian iso muutos kestettäväksi.

30. Miten koulukiusaaminen ja syrjäytyminen hallitaan isossa yhteisössä, jossa ne ovat todennäköisempiä kuin pienessä?

31. Puhutaan, että Pitkälahden koulun viipale tulee peruskorjausikään lähivuosina. Onko huomioitu, että Pyörön koulun viipale on paljon vanhempi ja tulee korjattavaksi aiemmin?

Pitkälahden koulun puolesta

Kuopion kaupunki esittää Pitkälahden koulua lakkautettavaksi viiden muun koulun ohella mutta mahtavatko päättäjät tietää mistä nyt ollaan säästämässä? Pitkälahden koulussa on tällä hetkellä noin 250 oppilasta lähialueelta, koulun ryhmähenki on loistava ja opettajat tuntevat kaikki oppilaat. Kaksisarjainen koulu on ihanteellinen, pienien ryhmäkokojen ansiosta erityisoppilaat on pystytty integroimaan normaaleihin luokkiin onnistuneesti ja ulkopuolisten sijaisten tarvetta ei ole ollut koko lukuvuonna, koska rinnakkaisluokan opettaja on pystynyt tuuraamaan tarvittaessa.
Koululla on hyvät liikuntamahdollisuudet aivan välittömässä läheisyydessä, piha-alue uusittiin viime vuonna ja kaupungin talkoorahalla kunnostettiin pihalla oleva grillikatos koulun ja perheiden yhteiseen käyttöön. Koulu on mukana useissa projekteissa - koulu on esimerkiksi saanut valtiolta 50.000 euroa hankerahaa älytauluihin ja älytaulut ovat aktiivisessa opetuskäytössä jokaisessa luokassa. Pitkälahti on ollut älytauluprojektissa mukana 7 vuotta ensimmäisenä kuopiolaisena kouluna. Koululla on myös aktiivista kerhotoimintaa ja aktiivinen vanhempainyhdistys, jolla on 20 vuotta vanhat perinteet.
Mikäli Pitkälahden koulu lakkautetaan, siirtyvät oppilaat Pyörön kouluun ja heidät ripotellaan eri luokille. Lapselle jo pelkkä koulun vaihtaminen on suuri muutos puhumattakaan pelosta, että joutuu eroon kavereistaan. Luokista tulisi hälyttävän suuria vaikka viime vuosina kaikki on puhunut niin kustannusten kuin lasten hyvinvoinninkin osalta pienten ryhmäkokojen puolesta. Kaupungin omissa selvityksissä on aiemmin todettu, ettei yli 500 oppilaan kouluja kannata perustaa. Yli 500 oppilaan kouluista ei saatukaan säästöjä, vaan päinvastoin, kulut lisääntyivät. Kuopio on saanut yli kolme miljoonaa euroa valtiolta luokkakoon pienentämistä varten. Saadaanko rahaa enää jos luokkakoot kasvavat? Riittääkö Pyörössä tilat kaikille nyt ja tulevaisuudessa ja mikä on Pyörön sisäilmatilanne? Pitkälahden rakennukset ovat hyvässä kunnossa, muita kouluja vaivaavia sisäilmaongelmia ei ole.

Tosiasia on, että säästöjä tarvitaan, mutta toteutustapaa pitää miettiä hiukan kauaskantoisemmin ja nykyistä enemmän lasten hyvinvoinnin näkökulmasta. Olisiko mahdollista siirtää oppilaita muualta Pitkälahden kouluun ja tarjota loistava oppimisympäristö nykyistä useammalle lapselle? Esimerkiksi Jynkän koulun oppilaat kuljetetaan tällä hetkellä väistöön Niiralan kouluun ja tästä aiheutuu vuosittain 200.000 euron lisäkulut. Pitkälahden koulun pihaan mahtuu viipale jos toinenkin ja monella Jynkän koulun oppilaalla olisi sopiva koulumatka Pitkälahteen. Voiko oppilaita Länsirannalta ja Hiltulanlahdesta tuoda Pitkälahteen, kouluhan sijaitsee monen vanhemman työmatkan varrella?

Kaksi vuotta sitten olimme lähes samassa tilanteessa ja edellä mainittuihin koulun puolesta puhuviin seikkoihin vedoten ei riittäviä perusteita koulun lakkauttamiselle edelleenkään ole. Toivomme, että päättäjät harkitsisivat tiukasta taloudellisesta tilanteesta riippumatta, mitä vaikutuksia laadukasta opetusta tarjoavien terveiden lähikoulujen lakkauttamisella on lapsiin ja perheiden arkeen. Ongelmien ennaltaehkäisyyn pitäisi panostaa eikä tarttua hetkelliseen hätäratkaisuun, jonka seurauksena sama ongelma toistuu lähivuosina uudelleen.

Pitkälahden koulussa keskitytään lasten yhteisölliseen kasvattamiseen ja vastuuntunnon kehittämiseen. Toimivien luokkayhteisöjen pirstoutuminen aikaansaa juurettomuutta, levottomuuden lisääntymistä ja syrjäytymisvaaraa – juuri niitä asioita joita puheissa kaikin keinoin pyritään ehkäisemään.

Pitkälahden koulu ja siellä oppimista ohjaavat arvot tulee säilyttää Kuopion kaupungin kouluverkostossa alakouluna ja lähikouluna.

Pitkälahden koulun Vanhempainyhdistys PITKIS ry
hallitus

Pahoittelemme aiempaa kärkevää tekstiä blogissa

Pahoittelemme tällä sivulla aiemmin ollutta kärkevää mielipidekirjoitusta, joka oli julkaistu ylläpidon tietämättä. Tilanne on korjattu, kirjoitus poistettu ja mahdollisuus vastaaviin väärinkäytöksiin estetty.

Taistelu koulun puolesta jatkuu taas nyt syksyllä 2013.

Jos haluat tulla mukaan, laita viestiä pitkisinfo@gmail.com.

Yt,
Kati Sweeney
Pitkälahden koulun vanhempainyhdistys Pitkis ry
vpj, tiedotusvastaava